Luomubroileri tulee! – Miltä luomulinnun elämä Punkalaitumella näytti?

Vein tänään vauvan huviretkelle Punkalaitumelle Pirkanmaalle. En nimittäin malttanut äitiyslomallakaan pysyä poissa, kun lopultakin Suomen lihamarkkinoilla tapahtuu jotain mitä olen odottanut pitkään. Kauppoihin tulee 19. syyskuuta kotimaista luomubroileria. Ensimmäinen erä L’Uomu Nokka -brändillä myytäviä lintuja on nyt kasvamassa ja kävin tutustumassa niiden olosuhteisiin omin silmin.

Aihe on Suomessa uusi. Siksi pidän tarpeellisena käsitellä sitä varsin perusteellisesti. Miten luomubroilerien elämä eroaa tavallisista broilereista? Mikä siinä maksaa? Kerron ensin mistä on kyse ja pureudun sitten tarkemmin luomubroilereiden elämään ja näkemääni.

Punkalaitumella vasta rohkeimmat kukko-broilerit uskaltautuivat hallista ulos.

Punkalaitumella vasta rohkeimmat kukko-broilerit uskaltautuivat hallista ulos.

Näin tilanne on edennyt vuosien aikana: Vierailin Tanskassa tutustumassa sikäläiseen luomubroilerin tuotantoon syksyllä 2011. Kirjoitin silloin Talouselämään, miten tanskalaisen Rose Poultryn omistaja HK Scan harkitsee luomulihan tuomista Suomeen. Pari vuotta myöhemmin tanskalainen luomu saatiinkin Suomeen, pakasteena, eikä se ollut kovin suuri menestys. Viime kesänä pieni kotimainen lihayhtiö Pajuniemi päätti kokeilla luomubroilerin kasvatusta Suomessa – kirjoitin myös siitä Talouselämään. Kokeiluvaiheessa Pajuniemen kumppanina oli S-ryhmä, joka myi tuotteita koe-erän verran. Kokeen jälkeen Pajuniemen hallitus totesi, että tuore broileri ei kuulu valmiisiin lihatuotteisiin keskittyvän yhtiön strategiaan. Toimitusjohtaja Arto Jokinen lähti Pajuniemestä ja ryhtyi rakentamaan luomubroilerille uutta L’Uomu Nokka -brändiä.

Koska Suomessa ei ole tuotettu luomubroileria, sitä varten ei ollut tehty kansallista ohjeistusta. Eviran piti luoda EU-säännöistä omat tulkintansa (vaatimukset löytyvät nyt luomutuotannon ehdot-oppaasta). Käytäntöjen  luomisessa ja sääntöjen viilaamisessa viranomaisten kanssa meni aikansa, Arto Jokinen kertoo. Keskustelua on käyty muun muassa ikkunoiden pinta-alan laskemisesta ja siitä, mikä on ”riittävän heppo ulospääsy laitumelle.” Nyt projekti on lopulta siinä pisteessä, että L’Uomu Nokan linnut kasvavat kahdella kotimaisella broileritilalla.

(Klikkaa kuvat suuremmiksi. Seuraavan kuvan saat klikkaamalla alareunan nuolia.)

Mikä erottaa luomubroilerin tavanomaisesta?

  1. Jaloste. Luomutuotannossa suositaan hitaammin kasvaksi jalostettuja lihalintuja kuin normaalituotannossa elävät serkkunsa. L’Uomu Nokan linnut ovat Tanskasta tuotuja Hubbard JA757 -lintuja, kun Suomessa yleisimmin käytetty lintu on Ross 508. Sekä Hubbard Breeders että Ross-lintuja kehittävä Aviagen ovat kansainvälisiä jalostusjättejä, joilla on eri tuotantosuuntiin tarkoitettuja lintuja. Hubbardista on olemassa myös normaalituotannossa käytetty muoto. Ross 508 on saanut kritiikiä terveysongelmistaan mm. kirjassani haastattelemiltani asiantuntijoilta. Hitaammin kasvavan Hubbardin pitäisi olla tältä osin parempi vaihtoehto.
  2. Kasvuaika. Nopea kasvu tuo mukanaan terveysongelmia, mm. jalkavaivoja ja sydän- ja verisuoniongelmia. Siksi hitaampaa kasvua pidetään eläinten hyvinvoinnille parempana. L’Uomu Nokan linnut elävät 8-9 viikkoa, kun normaali kasvatusaika on 4-6 viikkoa. Kasvua säädellään jalostuksen lisäksi ruokinnalla ja valaistuksella, joka vaikuttaa lintujen aktiivisuuteen. Kanat tulevat sukukypsiksi vasta noin 18 viikon iässä. Broilerit eivät siis ehdi aikuisiksi linnuksi kummassakaan tuotantotavassa.
  3. Kasvatustiheys. Normaalituotannossa lintuja saa pitää 42 kiloa per neliömetri. Se tarkoittaa, että kasvatuksen loppuvaiheessa linnut makaavat lattialla kylki kylkeä vasten. Luomutilalla lintuja on puolet vähemmän, korkeintaan 21 kiloa lintua neliömetrillä. Se tarkoittaa noin kymmentä lintua per neliö.
  4. Lntujen määrä. Tavanomaisessa tuotannossa broilerihallissa voi olla 12 000 tai jopa 30 000 lintua yhdessä hallissa. Luomutuotannossa lintujen maksimimäärä on 4800 lintua hallissa. Yhdellä tuottajalla voi toki olla useita osastoja ja rakennuksia.
  5. Ulkoilu. Siipikarjan on päästävä ulos laitumelle aina kun sää sallii, vähintään toukokuusta lokakuuhun. Broilerin kohdalla ulkoilu jää Suomessa kuitenkin lähinnä kuriositeetiksi. Alle 6 viikon ikäisiä lintuja ei tarvitse laskea ulos, joten broilerit pääsevät luomutuotannossakin ulkoilemaan vain elämänsä pariksi viimeiseksi viikoksi. Talvella kasvatettavia lintueriä ulkoilu ei koske. Ulkotiloista 50% täytyy olla kasvuston peitossa – käytännössä ruoholaidunta.
  6. Rehu. Luomubroilerit syövät luomurehua, eli luonnonmukaisesti tuotettua rehua joka on luomuvalvonnan piirissä. Se tarkoittaa, että viljelyssä ei ole käytetty keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Broilereilla yleinen valkuaisaine rehussa on soija. Suuri osa maailman soijatuotannosta on geenimanipuloituja lajikkeita. Niinpä suuri osa suomalaisistakin broilereista syö gmo-soijaa. Luomussa gmo-soijaa ei saa käyttää.
  7. Valaistus ja virikkeet. Luomubroilereiden hallissa on oltava ikkunat, joista luonnonvalo pääsee sisään. Hallissa lintujen saatavilla on oltava karkearehua ja virikkeenä esimerkiksi heinää. Ne mahdollistavat kanojen luontaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista. Uteliaat kanat nokkivat ja mylläävät paalillisen heiniä hetkessä.

Jos on käynyt tavallisessa broilerihallissa, eron luomulintujen ja tavallisten lintujen välillä näkee heti. Etenkin kasvatusajan loppupuolella ”normaalibroileri” eli tehotuotettu Ross 508 kyhjöttää apaattisena paikoillaan. Lintumeren läpi voi kahlata ja ne siirtyvät melko laiskasti pois tieltä. Luomutiloilla Hubbard JA757 -linnut liikkuvat samanikäisenä aktiivisesti ja tutkivat ympäristöään. Ne näyttävät enemmän kanalta kuin lihamöykyiltä. Ne lennähtelevät ja juoksevat.

Uusi-Pihkon tilalla Punkalaitumella on kasvatettu broilereita jo 40 vuotta. Isäntä Petri Tiukalla on pitkä kokemus tavanomaisesta tuotannosta. Siinä hänellä oli vakiintuneet rutiinit. Luomulintujen aktiivisuus yllätti. ”Ennen riitti, että hallin kiersi pari kertaa päivässä. Nyt otin tuolin halliin ja istun siellä tarkkailemassa. Linnut hyppivät syliin ja nokkivat”, Tiukka kertoo hallin pihalla. Aktiivisuudesta on jopa haittaa.  Tiukka joutui peittämään kukkojen hallin ikkunat väliaikaisesti papereilla, kun nokkimisesta alkoi tulla ongelma. Kanaparvessa kannibalismi leviää helposti.

On harmi, että tällä kertaa meitä ei päästetty katsomaan broilerihalliin sisälle. Näimme vain ulos uskaltautuneet linnut. Kuusiviikkoiset linnut olivat ulkona vasta toista päivää. Kanat kurkistelivat vielä oviaukoista varovaisina. Kukoistakin vasta pieni etujoukko oli lähtenyt tutkimaan ulkoilmaa. Varsinaiselle laitumellekaan ne eivät olleet vielä menneet. Saa nähdä, miten paljon Suomen sääoloissa broilerit ylipäätään haluavat käyttää lyhyttä ulkoilumahdollisuuttaan. Siksi sisätilojen näkeminen olisi ollut tärkeää. Mutta meitä oli paikalla suuri toimittajaryhmä. Kaikkien päästäminen halliin olisi ollut linnuille liian stressaavaa. ”Tuolla joutuu kävelemään todella hidastetusti. Yksikin äkkiliike niin parvi on puoli metriä ilmassa”, Tiukka kertoo tavallista vilkkaammista linnuistaan. Yhtiö on onneksi jakanut avoimesti sisäkuvia Facebook-sivuillaan siitä lähtien, kun untuvikot tulivat tilalle.

Tiukan tilalla kasvaa kahdessa hallissa yhteensä 8 000 broileria. Linnut ovat nyt kuuden viikon ikäisiä. Kukot lähtevät teurastamolle kahden viikon kuluttua, kanat viikkoa myöhemmin. Broilerit eivät ennätä kasvaa kasvatusaikana sukukypsiksi, joten yleensä kukkoja ja kanoja ei erotella. Ainakin projektin tässä vaiheessa yhtiö kuitenkin päätti kasvattaa kukot ja kanat erillään. Lintujen kasvunopeudessa ja aktiivisuustasossa on selvä sukupuoliero. Untuvikot erotellaan kukkoihin ja kanoihin erilaisiksi jalostettujen siipisulkiensa perusteella.

Mikä maksaa?

Maustamaton broilerin koipireisi voi maksaa kaupassa alle 3 euroa kilo. Arto Jokisen mukaan tavalinen broileri kokonaisena maksaa yleensä 6-7 euroa kilo. Luomubroilerin kilohinta on 13-17 euron tietämissä – kaupan hinnoittelupäätöksistä riippuen.

Tuottaja saa luomubroilerista lähes kolminkertaisen hinnan tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Mutta lisähinta menee lähes kokonaan kalliimpiin tuotantokustannuksiin. Luomubroilereita kasvatetaan puolet tavallista harvemmassa ja pienemmissä halleissa. Kasvatusaika on pidempi eli vuoden aikana lintuja ennättää olla vähemmän. Rehukustannukset ovat korkeammat – ja pidempään elävät linnut ennättävät syödä enemmän.

Uusi-Pihkon tila on nyt toinen kahdesta tilasta, joilla luomubroilerin kasvatus on aloitettu. Tänä syksynä ringissä aloittaa vielä kolmas tila. Silloin tuotannon volyymi riittää tuotteiden toimittamiseen kauppoihin kerran viikossa. Jokisen mukaan useita tiloja on valmiina jonossa liittymään mukaan, mikäli myynti sujuu niin hyvin, että tuotantoa kannattaa lisätä.

L’Uomu Nokka -brändin takana ovat Lallin Luomu ja Luomu Invest -yhtiöt. Tätä tuotantoa varten ne ovat joutuneet rakentamaan koko tuotantoketjun Suomeen. Toistaiseksi tosin munat tuodaan suoraan Tanskasta. Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana Suomessa aloittaisi toimintansa myös luomubroilerien munia tuottava munittamo – siis vanhempaispolven kanala jossa olisi Hubbardin luomukukkoja ja kanoja.

Luomubroilerit teurastaa Keltasiipi-yhtiö. Se on pieni teurastamo Pirkanmaalla. Luomubroilerit tainnutetaan siellä sähköllä – ei hiilidioksidilla kuten suurissa ja modernimmissa teurastamoissa. Eläinten hyvinvoinnin tutkijat suosivat hiilidioksidia. Olen kirjoittanut aiheesta pitkästi kirjassani enkä ryhdy nyt sitä toistamaan. Vaikka en pidä sähkötainnutuksesta, se on kuitenkin suhteessa lyhyt osa broilerin elämää. Keltasiiven yrittäjä Pia Nuikkinen vakuutti heidän hoitavan tainnutuksen huolella. ”Olen itse paikalla aamusta alkaen ja eläinlääkäri valvoo taintumista tarkkaan”, hän kertoo. Vaikka linnut ripustetaan hihnalle jaloistaan tajuissaan, linjasto on niin lyhyt että ne eivät ehdi olla siinä pitkään ennen sähköallasta. ”Hiilidioksidissa puolestaan linnut kipataan linjastolle kuljetuskoreista aika kovakouraisesti”, hän vertaa. Oli tainnutustapa kumpi tahansa, edes luomulinnut eivät välty teurastuksessa kivulta ja kärsimykseltä.

Mitä järkeä?

Lihankulutus kasvaa maailmalla ja merkittävä osa kasvusta tulee siipikarjan lihasta. Broileri on tehokkaasti kasvavaksi jalostettu eläin. Sen tuottaminen on edullisinta, vie lihakiloa kohti vähiten energiaa, vettä ja rehua. Lihantuotannosta broilerilla on pienin hiilijalanjälki. Mitä järkeä on kasvattaa lihan ekologista jalanjälkeä hitaammalla ja tehottomammalla luomutuotannolla? Ei siinä olekaan järkeä – jos arvostaa vain tehokkuutta. Jos vaakakupissa painaa myös eläinten hieman parempi elämä, luomutuotannon kriteerit ainakin pyrkivät parannuksiin monella tärkeällä alueella.

Suomessa teurastetaan vuodessa noin 55 miljoonaa broileria. Siis kymmenen lintua jokaista suomalaista kohti. Vaalea siipikarjan liha on markkinoitu meille terveellisempänä vaihtoehtona punaiselle lihalle. Samalla vaakakupissa on kymmenien miljoonien lintujen elämä. Broileriteollisuus on eläinproteiinin tuotantoa tunteettomimmillaan. Siinä eläinyksilön kokemuksella ei ole lainkaan arvoa. Broilereita hoidetaan hallitsemalla olosuhteita, siis pitämällä koneellisesti ilmanlaatu ja ruokinta kohdallaan. Kuolleet kierretään keräämässä pois.

Eikö eettisesti ajatteleva kuluttaja siis vältä broilerin lihaa? Kyllä. Itse en syö tavanomaisesti tuotettua broileria lainkaan. Mitä järkeä on tuottaa luomubroileria – onhan niissäkin halleissa tuhansia lintuja? Itse näen luomutuotannon edes parannuksena normaalituotantoon. Jos kuluttaja haluaa syödä broileria ja on valmis maksamaan paremmista olosuhteista, on hyvä olla olemassa vaihtoehto.

Pidempi kasvatusaika ja erilainen rehu vaikuttavat myös linnun makuun ja lihasten rakenteeseen. Etenkin ulkona liikkuneella ja paljon juosseella linnulla on toisenlaiset lihakset kuin paikallaan kyhjöttäneellä ”normilinnulla”. Kulinaristisesti luomu saattaa siis olla parempi vaihtoehto. Mutta se on makuasia. Ja ainakin tällä tilalla linnut saavat rehussaan myös luomusoijaa. Ehkä jatkossa sen tilalle saadaan kotimaista rehua?

Kannatan sitä, että kuluttaja saa äänestää kukkarollaan eläinten tuotantotavoista. Jotta kuluttaja voi vaikuttaa, tuotteiden on löydyttävä kaupan tiskistä. Siksi vaihtoehtojen tarjoaminen on hyväksi. Mitä suurempi osa tavallisen broilerin syöjistä siirtyy luomubroileriin, sen suurempi vaikutus sillä on eläinten hyvinvointia ajatellen. Luomubroileri on tavallista kalliimpaakin. Sen luulisi hillitsevän kulutuksen määrää. Entä jos jättäisi sen hunajamarinoidun broilerisuikaleen arkiruokailuista pois ja ostaisi luomubroileria viikonlopuksi? Jokaisen päivän ei tarvitse olla lihapäivä. Sekin on hyväksi ilmastolle – ja eläimille.

Päivitys 3.9.: Pohdin tätä luomubroileriasiaa vielä yön yli ja totesin, että kantaani niihin täytyy vielä selventää. Luomubroilereissa näyttää selvästi olevan eläinten hyvinvointiin liittyviä parannuksia normaalituotantoon verrattuna. En silti kykene varauksetta suosittelemaan sitäkään. Luomu ei ole sellainen omantunnon puhtaaksi pesevä leima, joka takaisi eläimille hyvän elämän. En ole varma onko sillä kanalle eroa, elääkö se 4000 vai 12 000 linnun parvessa. Ilmeisesti kana tunnistaa korkeintaan 80 lintuyksilöä, sen suuremmissa ryhmissä hierarkian muodostaminen ei onnistu. Ja vaikka nämä linnut syövät luomusoijaa, soijaa se on silti. Ja on muitakin kohtia, joissa tuotanto on normaalia parempaa, mutta sisältää silti kompromissin. Luomubroilerikaan ei elä luonnonmukaisesti ja täysin lajityypillisesti kanan elämää. Luomunkin on oltava tuottajalle taloudellisesti kannattavaa. Voi olla, että ostamme välillä luomubroileria kun sitä tulee kauppoihin. Mutta jokainen kuluttaja punnitsee itse, mikä on itselle riittävä hyvinvointitaso jonka voi eläimille hyväksyä.

Olen kirjoittanut blogissa aiemminkin broilerituotannosta mm. näissä teksteissä:

24 vastausta artikkeliin ”Luomubroileri tulee! – Miltä luomulinnun elämä Punkalaitumella näytti?

  1. Hyvä, että tuodaan munia eikä eläviä tipuja, niin kuin vielä viime kesän kokeilussa.
    Kysyitkö, että miksi linnut ulkoilevat vasta kuuden viikon iästä eteen päin? Silloinhan ne vasta on pakko laittaa, mutta miksi ei jo aikaisemmin, jos säät sallivat. Tottuisivat aikaisemmin ja ne kaikkein aktiivisimmat saisivat keskittyä johonkin muuhun kuin kaverin haavojen nokkimiseen.

  2. Vihdoinkin ihmiset alkavat heräämään eläinten kärsimykseen. Tässä on alku parempaan, tehotuotanto on niin järkyttävää. Maksan mielelläni vähän enemmän, kun tiedän ettei eläin ole kärsinyt ihan niin paljoa. Ihmisille tekisi muutenkin hyvää vähentää syömistä yleensäkin. Kuten Elina sanoi, onko pakko syödä lihaa jatkuvasti arkiruokanakin. Itse olen vähissä rahoissa, mutta syön kunnollista ja vähemmän.

  3. Mahtavaa, että vihdoin saadaan parannusta broilerin tuotantoon! Olen vähentänyt broilerin syöntiä mutta silloin jos ostan niin ostan ehdottomasti luomua. On surullista miten niin monet ihmiset eivät välitä tuotantoeläimistä vaikka niiden ansiosta saamme ruuan pöytään…

  4. Hei. Olen lukenut kirjasi, alleviivannut siitä highlightit, palannut siihen aina uudelleen ja Seurannut muuta keskustelua aiheesta. Kirjoitat upeasti, asiallisesti, jämäkästi ja suoraan, ilman vouhottamista. Meidän perhe lopetti broilerin syömisen kirjasi luettuani

  5. Kiitos! Mukavaa saada palautetta! Mieltä lämmittää aina kun kuulee saaneensa ihmiset ajattelemaan ja toimimaan. Journalistina yritän olla ajamatta liian voimakkaasti jotain tiettyä näkökantaa ja haluan antaa ihmisille tilaa tehdä omat johtopäätöksensä. Mutta tarkoitus onkin antaa lisää tietoa jotta ihmiset voivat tehdä omia ratkaisujaan valistuneemmalta pohjalta!

  6. Hei Terhi! Hyvä kysymys! Mietin sitä siellä tilalla, mutta sitten asia unohtui… En siis tullut kysyneeksi, mutta voin laittaa vielä Artolle viestiä josko hän kävisi täällä vastaamassa itse!
    Oletan, että kyse on osittain tautien pelosta ja lämpötilasta. Broileriuntuvikot ovat aika herkkiä. Siksi varmaan pyritään minimoimaan aika jonka altistuvat – vaikka luomun kannalta se ei oikeastaan ole luomun hengen mukaista. Ulkoilussa täytetään luomuehtojen minimivaatimus.

  7. En oikein kykene ymmärtämään tuota teurastuspuolta..ihan kuin se olisi luonnollista tai hyväksyttävää kuljetella ja massoittain teurastaa tuntevia olentoja..kun vaan joskus olisi mahdollista kasvattaa teurastaa ja myydä lihaa suoraa tilalta…en itse juuri eläintä syö juuri pyydystys-ja teurastustapojen kammottavuuden takia..Jos eläimen ei itse tarvitsisi kokea tuota stressiä ja paniikkia…jäisi vaan ihmisen kontolle tuo kuolemasta päättäminen..Kovin vaikea asia.Onneksi löysin elämääni hamppuproteiinin jne…kroppa huutanut proteiineja mutta sielu ei anna myöten lihan syönnille.Kanat ovat viehättäviä kauniita ja herttaisia ei niitä voi..en voi kyllä muitakaan edes villejä…onneksi EI TARVI..

  8. Upeaa kuultavaa! Edistyksellistä, että luomubroilerin kasvatuksen myötä edes osalla broilereista tulee olemaan vähän paremmat elinolosuhteet kuin tehotuotetuilla broilereilla.

    Ihmettelen kuitenkin, onko luomu todella se ainoa väylä tuottaa / ostaa broileria, jos haluaa kiinnittää huomiota lintujen elinolosuhteisiin. Luomu kun pitää sisällään muutakin kuin eläinten elinolosuhteisiin panostamisen. Luomu edellyttää luomurehun käyttöä eläinten ruokinnassa ja se nostaa tietenkin tuotantokustannuksia ja lopputuotteen hintaa.
    Jo pelkkä broilerin elinolosuhteisiin panostaminen nostaa luonnollisesti lihan hinnan tehotuotettua kalliimmaksi. Kun siihen lisätään luomurehun kustannukset, kasvaa hintaero tehotuotetun ja luomun välille jo huomattavaksi. Eettisesti kasvatetun broilerin menekki tulee kuitenkin korreloimaan siitä pyydetyn hinnan kanssa. Mitä vähemmän eettisesti tuotetusta lihasta joutuu maksamaan”tiedostavuuslisää”, sitä suurempi asiakaskunta sitä tulee käytännössä ostamaan.
    Itsekin olisin valmis satsaamaan eettisesti tuotettuun broilerinlihaan, mutta koska en pidä luomurehun käyttöä välttämättömänä, harmittaa maksaa samalla siitäkin.

    Esimerkiksi kananmunia saa luomuversion lisäksi ”ulkokananmuna”-versiona. Ulkokananmunia munivilla kanoilla on ulkoilumahdollisuus koko vuoden ympäri, rehuna muutakin kuin soijaa (mm. vihanneksia) ja sisätiloissa neliömäärä kanaa kohden on hyvin lähellä luomukanalan mitoitusta. Mielestäni tämä on erittäin hyvä vaihtoehto luomumunatuotannolle, kun tarkastellaan munivien kanojen oloja.

    Koskakohan saamme vastaavasti ostaa ”ulkobroileria” lähikaupasta?

  9. Joudut, Elina Lappalainen, joka et ole asiassa taikauskoinen, kuitenkin kaupallisista syistä tässä hyväksymään tämän tai vaikenemaan asiasta:

    ”[…] – Kauppa määrittelee hinnan. Uskomme markkinoihin, sillä Suomessa on kova paine saada kauppaan kotimaista luomubroileria. Sitä kysytään päivittäin, ja erityisesti lapsiperheet ovat luomusta kiinnostuneita. He haluavat lihaa, jossa ei ole antibioottijäämiä ja jota ei ole ruokittu geenimanipuloidulla rehulla, toteaa myös Luomunokka Oy:n hallituksen puheenjohtaja Paula Utti.”

    http://www.punkalaitumensanomat.fi/etusivu/jutut/04_09_2014_kotimaiset_luomubroilerit_kasvavat_vanttilassa

    Viittaan siinä erityisesti tähän ”geenimanipuloituun rehuun”, joka käytännössä tarkoittaa GM-soijaa.

    Joudut – ensin eläinsuojelullisista, mutta sitten kaupallisista syistä – näin vastustamaan erästä hienointa maatalouden keksintöä, eli juuri tätä GM-soijaa. Jonka voi arvioida – suorakylvön kautta jne. – jopa pelastaneen Amazonasin. Lukemattomine eläimineen.

  10. Niin, no. Suhtaudun gm-viljelyyn hieman epäluuloisesti, mutta eri syistä kuin Paula Utti. Keskustelimme aiheesta matkalla tilavierailulle. Kirjoitin gmo:sta käydessäni jenkeissä: http://www.syotavaksikasvatetut.fi/food-inc-elokuva-amerikkalaisesta-maataloudesta-ja-geenimuuntelusta/
    Eläimestähän ei tule gmo-eläin vaikka kuinka söisi geenimuunneltua soijaa. Eikä kotimaisessa broilerissa muutenkaan ole mitään antibioottijäämiä. Mutta soija kuin soija. Kannatan valkuaisomavaraisuuden parantamista Suomessa ja kotimainen rehu olisi parempi vaihtoehto. Luomua rehun ei tarvitsisi todellakaan olla. Se on tosiaan vain kustannuksia nostava tekijä, jolla ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta merkitystä.

    Mutta miksi broilerin kohdalla luomu on kuitenkin perusteltua? Koska se on valvottu järjestelmä, jossa on tietyt kriteerit. Se on brändi, jolla tuotanto voi erottautua ja saada sitä kautta lisäarvoa. Kun normaalituotannossa lihayhtiöt hämäävät kuluttajaa käyttämällä sellaisia markkinointinimiä kuin ”perhetilan broileri”, erot on voitava tuoda esiin uskottavalla tavalla. Tästä ongelmastahan Naapurin maalaiskana kärsii. Miten viestiä kuluttajalle, mistä hän maksaa? Pakettiin on vaikea laittaa mitään hyvinvointileimaa, kun kyse ei ole sertifioidusta tuotantotavasta. Joten vaikka Naapurin Maalaiskanan toiminnassa on useita parannuksia normaalituotantoon verrattuna, niitä on hankalampi viestiä kuluttajalle. Mistä kulutaja tietäisi, että perhetilan broileri ja naapurin maalaiskana eivät ole eläneet samanlaista elämää?
    Luomuleima on siitä yksinkertainen. Ennen kuin on olemassa sertifioitu hyvinvointileima, vapaan broilerin liha tms. luomulle on tarvetta vaikka se onkin kompromissi.

  11. L’Uomu Nokan luomubroilerit pääsevät ulos n. kuuden viikon iässä, koska niiden oma luontainen immuniteetti on vasta silloin riittävästi kehittynyt. Untuvikkojen emoiltaan saama suoja kestää n. 3-4 viikkoa ja vasta sen jälkeen ne alkavat kehittämään omaa immuniteettiaan. Luomumääräysten mukaan ulkoilun tulee kestää kolmasosan luomubroilerin eliniästä.

  12. Kiitos huomiosta. Keltasiipi sijaitsee tosiaan Köyliössä, joka on Satakuntaa. Näin Pohjois-Savolaiselle nuo läntiset maakuntarajat eivät ole ihan selkäytimessä. Joka tapauksessa tarkoitus oli sanoa, että teurastamo sijaitsee lähellä näitä maatiloja eli kuljetusmatkat ovat lyhyet.

  13. Keltasiivestä ja heidän luomubroilerituotteistaan olikin juuri juttu paikallislehdessä Alasatakunta. Harmikseni minäkin luin, että sähköllä siellä tainnuttavat 🙁 Muuten olivat jutun mukaan kovin positiivisia luomutuotteiden suhteen ja neuvottelut kauppaketjujen kanssa ovat käynnissä. Uusi tuottajakin ihan läheltä olisi kiinnostunut, jos markkinat alkavat vetää.

    Tuohon ulkoiluun, minäkin toivoisin broilerien pääsevän ulos useammin, elävän luonnollisempaa elämää. Mites nämä: http://www.mantereentila.fi/index.php/fi/luomukukko

    Tuollaisiin netissä törmäsin, en ole paikalla koskaan käynyt, mutta kovasti mainostavat että nuo saavat ulkoilla paljonkin? Onkohan oikeasti näin, vai ovatko nuokin ulkona vain elämänsä viimeiset viikot. Ja jos nuo saavat ulkoilla lähes koko ikänsä, niin miksi (kesällä kasvava) luomubroileri sitten ulkoilee vasta elämänsä viimeiset viikot, vaikka kelit olisivatkin lämpimät? Ja missä ja millaisin menetelmin nuo mahdetaan teurastaa?

    Itse haluaisin kasvattaa perheemme ruuaksi omat broilerit, meillä olisi tilaa (laitumellakin) luonnollisen pienelle parvelle, olisi puhtaat rehut omilta pelloilta ja ruuantähteet omasta keittiöstä, mutta en raaski enkä osaa niitä itse teurastaa, hävettävää myöntää. Siksi ainakin juuri tällä hetkellä pitää tyytyä kaupan valikoimaan…

  14. Hi, just wondering if you sell organic (or at least free-range) geese at Christmas time? or if you know anyone else who does?
    thanks
    Sophie Airas

  15. Pienen asiavirheen haluaisin korjata. Hiilidioksidia ei käsittääkseni asiantuntijoiden parissa pidetä kovin hyvänä tainnutusmenetelmänä. Hiilidioksidi aiheuttaa luontaisesti voimakkaan tukehtumisen tunteen. Tosin eläimet näyttävät nukahtavan rauhallisesti, mutta käsittääkseni se on osin harhaa. Tässä esimerkiksi eräs tieteellinen julkaisu aiheesta: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15901358

    Tämä ei nyt niin kovin oleellinen asia ole, mutta haluan korjata väärän käsityksen hiilidioksidi-tainnutuksen eläinystävällisyydestä. Voi olla, että kirjassasi (jota en siis ole lukenut) paneudut asiaan syvällisemmin ja kommentti on täysin turha.

  16. Hei, kiitos hyvästä huomiosta. Tunnen toki myös hiilidioksidin ongelmat ja käsittelen niitä kirjassa. Joka kerta kaikkea ei muista ja mahdu toistamaan. Mutta esim. argon olisi tutkimusten mukaan eläimille parempi tainnutuskaasu. Sen kustannukset ja käsittelyn vaarallisuus ovat tähän mennessä muodostuneet kynnykseksi.
    Se on totta, että hiilidioksidi aiheuttaa tukehtumisen tunteen ja esim. kanojen herkissä keuhkoissa kipua. Ja koska untuvikot tulevat munan sisältä missä ne ovat tottuneet hitaampaan ilmanvaihtoon munan kuoren läpi ja suurempaan hiilidioksidipitoisuuteen, niillä kestää pidempään taintua hiilidioksidilla. Aika pitkään ne sirkuttavat siellä kasassa ennen kuin hiljenevät.
    Yleisesti kuitenkin eläinten hyvinvoinnin tutkijat, mm. Temple Grandin, ovat pitäneet hiilidioksisia silti parempana vaihtoehtona kuin sähköä.

  17. Do you remember when the bag phone was first introduced? Do you keep in mind when it developed into a device that you could actually take with you? When this technology first came out it price anywhere in between $200 to $400 bucks! These days, if you noticed somebody with this type of technology, you would believe to your self, ”what it incorrect with that individual”? The list of advancements in our every day life from many years gone by goes on and on, and now we are about to enter into a new change in technologies with the latest advancement, the video clip telephone.

    Some folks are hesitant to share their home telephone figures or spend by the minute for cell phone calls. They can lease a get virtual sms number for $4.88 per thirty day period. Use that telephone quantity in your on-line profiles. I have two phone figures with this technique-1 of them forwards to my mobile telephone, and the other sends callers instantly to voicemail and then sends their recorded concept to me and my spouse by way of e-mail. This grants us an ”official home telephone number” we can share with the world and also frees us from disturbing telephone phone calls while taking pleasure in supper or night peaceful time. All the calls go straight to voicemail. We can get to them anytime we choose. I am especially anticipating quiet time when the subsequent election period comes.

    With VoIP, consumers pay 1 reduced month-to-month charge for phone services. And, the stunning factor is that all the attributes are integrated in the fees; with some attributes not even becoming provided by the telephone companies like voicemail to e-mail and call forwarding to name a few. Now right here is the thoughts blower: included in the reduced month-to-month charge is limitless calling to the US and Canada! The business regular for VoIP service is anyplace from $15 to $25 for each month; not bad cost saving at all.

    When you use internet fax service (some individuals favor to call it on-line fax services), not each fax that arrives in has to be printed out. You will typically obtain them as emails which you can keep in the difficult disk. Go through the fax carefully and if you believe you require a specific in hard duplicate form, then you print. Or else you leave it on your own in the hard disk or push the delete button (mighty useful when you receive junk fax). So, that essentially will save a lot of money on printer toner and paper. Some would classify this as becoming ”environmentally pleasant”.

    You can use phone and multi-media conferencing to reduce down on journey. Totally free telephone conferencing is available from providers such as FreeConference. If you need multi-media, this kind of as telephone and pc sharing, use WebEx, Microsoft LiveMeeting, GoToMeeting, or Glance.Internet.

    Hence, communication technologies is needed to our company services these days. Each time it upgrades, our business requirements to get it because it provides a lot income and much less cost to little and large businesses. This new generation company phone method or Cloud PBX will give constant communication with each faithful clients and clients.

    http://iloveewabeach.com/forum/index.php?topic=4027.0

  18. ja sitten hyväuskoiset hölmöt maksoivat ylihintaa syödäkseen lihaa hyvällä omallatunnolla. Ja vuosien päästä selvisi, että teurastus ei sitten ollutkaan kovin luomua, vaan milloin linnut viilleltiin elävinä, milloin päätyivät elävinä kiehuvaan veteen. Mutta mitä väliä, tarkastuseläinlääkärit antoivat 14 huomautusta. Osa syytteistä vanheni ennen oikeudenkäyntiä. Minä hölmö kuvittelin, että moisista virheistä teurastamo suljettaisiin välittömästi eikä vasta vuosien huomauttelujen jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *