Onko luomulehmä onnellisempi? – ja 5 syytä miksi luomu ei ole tarpeeksi

Viime viikkoina olen saanut vastata usein kysymykseen, miten kirjaprosessi muutti omaa lihansyöntiäni. No, olen vähentänyt lihansyöntiä merkittävästi ja valikoin aiempaa tarkemmin mitä syön. Ostoskoriin päätyy enää lähinnä luomua. Miksi? Koska toistaiseksi luomu on ainoa valvottu järjestelmä joka takaa suomalaisille tuotantoeläimille eläinsuojelulain minimiä paremmat olot. Näen luomun ostamisen kuitenkin  kompromissina, sillä siinäkin on ongelmansa.

Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita, joita koskevat koko EU-alueella luomuasetuksen säännöt. Paremman kuvan konkreettisista vaikutuksista tiloilla saa lukemalla Eviran luonnonmukaisen eläintuotannon ohjeet. Monien mielikuvissa luomu tarkoittaa ensisijaisesti puhtautta ja torjunta-aineettomuutta, mutta myös eläinten hyvinvointia. Miten eläinten elämä luomutilalla siis poikkeaa tavanomaisesta tuotannosta? Onko luomulehmä onnellisempi? En ota tässä kantaa luomun ympäristö- tai terveysväitteisiin, vaan käsittelen luomua vain eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kesällä 2010 osallistuin Valion toimittajaretkelle Turun lähellä sijaitsevalle luomumaitotilalle. Tällä tilalla on 2 lypsyrobottia ja 120 lehmää – luomutilat eivät aina ole pieniä! Toimittajille oli katettu idyllinen lounaspöytä vasikoiden laitumelle.

Lehmä: Luomumaitotilalla tilavaatimukset lehmää kohti ovat noin kolmasosan suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomunavetat ovat lähes aina pihattoja, parteen kiinni kytkettynä luomulehmiä saa pitää vain pienissä navetoissa ely-keskuksen poikkeusluvalla vuoden 2013 loppuun asti. Poikivaa luomulehmää ei saa pitää kiinni kytkettynä vaan sillä on oltava poikimakarsina. Yli viikon vanhaa vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa (tärkeää, sillä vasikka tarvitsee ikätoverien leikkiseuraa). Luomuvasikoiden sarvien alkujen poltossa eli nupouttamisessa on käytettävä puudutusta eli toimenpiteen hoitaa eläinlääkäri. Myös pihattonavetoissa elävien luomulehmien pitää päästä kesällä laitumelle, kun tavallisesti laudunnuspakko koskee vain parsinavetoiden lehmiä.

Sika: Luomusääntöjen mukaan myös sikojen pitää päästä ulkoilemaan jaloittelutarhaan tai laitumelle toukokuusta syyskuuhun. Ulkona sialla on mahdollisuus tonkia ja tutkia maata. Emakoiden pitäminen porsitushäkeissä on kiellettyä, ja porsaat vieroitetaan kaksi viikkoa tavallista myöhemmin. Luomusioilla on tuplasti enemmän karsinatilaa ja lattiasta vähintään puolet on oltava kiinteää makuualaa. Tuotantotapa eroaa radikaalisti normaalituotannosta ja vaatii täysin toisenlaisten sikaloiden rakentamista. Lisää luomusikojen elämästä mm. Pajuniemen sivuilla ja tässä Aamulehden jutussa.

Kana: Luomukanalat ovat lattiakanaloita, joissa kanoja saa olla enintään kuusi neliömetrillä (tavallisessa lattiakanalassa 9). Yhdessä hallissa parven koko saa olla enintään 3000 lintua. Kanoilla pitää olla orret ja munintapesät ja niillä pitää olla mahdollisuus ulkoiluun tarhassa touko-lokakuun välillä sään salliessa. Kanalassa pitää olla ikkunat joista tulee luonnonvaloa sisään. Talvella kun kanat eivät ulkoile, ero tavalliseen lattiakanalaan pienenee. Häkissä luomukanoja ei saa pitää.

Broileri: Suomessa ei juuri ole luomubroilerin tuotantoa. Syksyllä 2011 vierailin tanskalaisella luomubroileritilalla, jolla linnut juoksivat pellolla.

Luomukanat elävät lattiakanalassa, jonne pitää päästä ikkunoista luonnonvaloa. Kevättalvella linnut eivät vielä pääse ulkoilemaan, joten suurin ero tavalliseen lattiakanalaan on suurempi tila lintua kohti ja luomurehu. Tässä luomukanalassa kävin viime keväänä.

Keskeisimmät hyvinvointiin liittyvät erot ovat siis suurempi eläinten käytössä oleva tila ja ulkoilumahdollisuus. Luomueläinten kiinni kytkeminen ja häkissä pitäminen ovet kiellettyjä. Luomutiloille tehdään alkutarkastus kun ne siirtyvät luomuvalvonnan piiriin ja tiloilla tehdään luomutarkastus joka vuosi. Luomutiloja valvotaan siis keskimääräistä tarkemmin, sillä tavallisilla tiloilla suuri osa valvonnasta perustuu satunnaisotantaan. Jos tila rikkoo luomusääntöjä, määrätään sille markkinointikielto – eli se ei saa myydä tuotteitaan luomuna. Mutta luomutuotantoon liittyy myös ongelmia ja eräitä kiistanalaisia kysymyksiä.

1. Riittävyys Eräs ongelma luomussa on se, että sitä ei ole läheskään tarpeeksi. Luomueläintiloja on niin vähän, että siitä ei ole vielä laajassa mittakaavassa eläinten hyvinvoinnin parantajaksi. Luomueläintiloja oli vuonna 2011 vain 644, kertoo Eviran valvontaraportti. Maitotiloja oli eniten, 147 ja niillä yhteensä lähes 5 800 lehmää. Ja toisin kuin usein kuvitellaan, luomutilat eivät ole aina pieniä, vaan luomutilalla oli keskimäärin 39 lehmää, siis yli kymmenen enemmän kuin tavallisilla tiloilla. Luomujärjestelmän piirissä olevia lihanautatiloja oli viime vuonna yhteensä 231. Luomunaudanlihaa onkin kohtuullisesti saatavilla – ja osa lihastakin tulee lypsylehmistä.

Kananmunia tuottavia luomutiloja oli viime vuonna 33 ja luomukanoja oli yhteensä 112 660. Silti kananmunissakin luomun osuus on vasta muutamien prosenttien luokkaa. Viime vuonna luomuvalvonnan piirissä oli vasta 10 luomusikalaa ja yksi luomubroileria tuottava tila. Luomupossua ja siipikarjaa on vaikea löytää kaupasta yksinkertaisesti siksi, että niitä ei ole.

2. Rehu Myös luomurehun saatavuudessa on ongelmia ja se on kallista. Luomurehun kalleus ja hankintaongelmat tiettävästi ovatkin yksi jarru esimerkiksi joidenkin sikaloiden luomuun siirtymiselle. Eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelma on, että luomurehussa on joitakin terveydelle tärkeitä kivennäisaineita tavallista vähemmän – koska niitä on Suomen maaperässä luonnostaan niukasti. Tällainen kivennäisaine on esimerkiksi seleeni, jota annetaankin luomueläimille ravintolisänä. Sen sijaan runsaasta apilasta johtuen kalsiumia voi joskus olla luomurehussa liiaksi asti. Nopeasti kasvavat ja runsaasti tuottavat tuotantoeläimet tarvitsevat rehussaan oikean määrän ravinteita. Joskus luomurehun käyttö aiheuttaa tavallista enemmän haasteita.

Luonnonmukaisesti tuotetun rehun – siis ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita – tuotetun rehun käyttö on keskeinen luomukriteeri. Luomurehun arvo on kuitenkin sen ympäristövaikutuksissa, eikä ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnissa. Joten jos haluaa maksaa ruoassaan eläinten oloista, on ehkä jossain määrin makuasia onko nimenomaan luomurehu kovin keskeinen kriteeri. Olisi valmis tinkimään luomurehusta, jos vaihtoehtona olisi valvottu hyvinvointimerkki, sillä silloin luomurehun kalleus ja saatavuus eivät olisi tulppana tuotantotavan muutoksille. Possuja voi kasvattaa vapaana myös ilman että ne syövät luomurehua.

3. Jalostus Luomutuotannon ongelma on erityisesti se, että nykyiset kotieläimet on jalostettu tehokkaaseen tuotantoon ja toisenlaisiin oloihin kuin luomueläimet. Esimerkiksi Ruotsissa on havaittu, että luomusioilla on tavallista enemmän jalkaongelmia, kun niiden nivelet joutuvat koetukselle runsaamman ulkoliikunnan vuoksi.

Luomukanat, siat ja lehmät ovat useimmiten samaa rotua kuin tavallisetkin eläimet ja esimerkiksi luomukanat tulevat jopa samalta hautomolta. Monissa muissa maissa esimerkiksi luomubroileritiloilla käytetään erityisesti luomuun jalostettuja hitaammin kasvavia broilerihybrideitä. Etenkin pienillä Suomen markkinoilla tulisi kalliiksi rakentaa erikseen  tuotantoketjua vain pieniä luomueläinmääriä varten.

4. Homeopatia ja lääkintä Eräs luomutuotannon kiistellyimmistä asioista on eläinten lääkintä. Myös luomusääntöjen mukaan sairastuneet eläimet on hoidettava viipymättä ja asianmukaisesti. Lääkintää liittyy kuitenkin paljon rajoituksia. Esimerkiksi tavallisen lehmän antibioottikuurin jälkeen on varoaika, jolloin sen maitoa ei saa lypsää meijeriin menevän maidon sekaan, ja luomutiloilla tämä varoaika on kaksinkertainen. Lihasikoja tai siipikarjaa, jotka elävät alle vuoden, voidaan lääkitä vain kerran niiden elämän aikana, muuten ne menettävät luomustatuksensa. Yli vuoden eläviä lehmiä ja emakoita saa lääkitä korkeintaan kolmesti vuodessa.

Luomusäännöissä EU asettaa homeopatian eläinten ensisijaiseksi hoitomuodoksi, ja antibiootteja saa käyttää vain ”jos fytoterapeuttisten, homeopaattisten ja muiden tuotteiden käyttö ei tule kyseeseen”. Homeopatian vahvan aseman taustalla luomusäännöissä on keski-eurooppalainen, erityisesti saksalainen perinne. Jos pitää homeopatiaa huuhaana, koko luomu asettuu kyseenalaiseen valoon. Mutta koska homeopatia ei kuulu luomuvalvonnan piiriin, esimerkiksi Eviralla ei ole tietoa homeopatian käytön yleisyydestä Suomessa. Myöskään Valiolla ei ole tietoa siitä kuinka suuri osa sen tuottajista mahdollisesti käyttää homeopatiaa eikä Valiolla ole virallista kantaa sen käyttöön. Suomessa ei Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan ole rekisteröity homeopatiavalmisteita eläinkäyttöön, mutta miedoimmat valmisteet ovat sääntelyn ulkopuolella. Homeopatia ei ole tieteellisesti todistettu hoitomuoto.

Tähän mennessä ainoa löytämäni suomalainen selvitys homeopatian käytöistä maitotiloilla on tämä Hämeen ammattikorkeakoulussa 2007 valmistunut opinnäytetyö, joka suhtautuu homeopatiaan erittäin myönteisesti ja kritiikittömästi. Kuvaava yksityiskohta opinnäytetyöstä lienee esimerkiksi ohje siitä, miten homepatiavalmisteita ei saisi säilyttää jääkaapissa, koska ”siitä aiheutuva elektromagneettinen kenttä voi vahingoittaa lääkeainetta”. Hm…

5. Vertailevan tutkimuksen puute Näyttää siltä, että luomua edistetään Suomessa ilman kunnollista vertailevaa akateemista tutkimustietoa luomutuotannon vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin. Myöskään Evira ei raportoi erikseen eläinsuojelutarkastuksissa tilanteesta luomutiloilla eikä esimerkiksi homeopatian käytöstä ole tietoa. Luomusäännöt takaavat eläimille tietyissä tärkeissä asioissa paremmat olosuhteet, mutta voivatko eläimet paremmin luomutiloilla – sitä ei voida todistaa.

Vaikka listaan tässä asioita joiden vuoksi suhtaudun luomuun epäillen, ruokakaupassa valitsen luomua. Se on ehkä kompromissi, mutta toistaiseksi ainoa tapa varmistaa, että eläimet eivät ole olleet kytkettyinä tai häkissä ja että vasikat ovat saaneet puudutuksen sarven alkuja poltettaessa. Monet luomun vaatimuksista ovat sellaisia, että ne pitäisi mielestäni ulottaa kaikkia tuotantoeläimiä koskeviin asetuksiin.

Toisaalta etenkin maitotiloilla erot tilojen välillä voivat olla suurempia kuin erot luomun ja tavallisen tilan välillä. Parhaat tavallisista maitotiloista voivat yltää olosuhteissaan vähintään luomun tasolle ja taata eläimille varsin hyvät olot. Mutta maito päätyy samanlaiseen maitopurkkiin hyviltä ja huonoilta tiloilta, eikä kuluttajalla ole mitään taetta siitä, että maito tulisi juuri parhailta tiloilta. Sikaloissa luomun ero tavanomaiseen on radikaalimpi. Joten niin kauan kuin markkinoilla ei ole muita hyvinvointimerkkejä, luomu on ainoa vaihtoehto jolla kuluttaja voi äänestää kukkarollaan eläinten hyvinvoinnin puolesta.

11 vastausta artikkeliin ”Onko luomulehmä onnellisempi? – ja 5 syytä miksi luomu ei ole tarpeeksi

  1. Hyvä kirjoitus!

    Mielestäni kaikista pahin juttu tässä Luomussa on se, että sillä ei ole enään hirveästi mitään tekemistä luonnonmukaisuuden kanssa. Ja jos juuri mietitään esimerkiksi näitä eläinpuolen luomu-tuotteita, niin tilanne on Suomessa sanoisinko surkea. Kaikkia ruokitaan sillä mikä on halvinta. Eli viljaa, viljaa, viljaa, soijaa jne. Ja tämä ei ole oikeastaan millekkään eläimelle luonnonmukaista ravintoa. Ja tämä ruokintatapa johtaa siihen, että omegasuhteet ovat aivan sekaisin ja sitten kun ihminen syö vaikka sitä lihaa, hän sairastelee sen muutaman kerran vuodessa.

    Pahin tilanne on mielestäni kananmunantuotannon puolella, kana on omnivore eli kaikkiruokainen ja mitä kanoille suomessa syötetään. No viljaa ja soijaa tietenkin, eikä kanat saa eläinprotskua koskaan ja sitten näitä munia kutsumme luomumuniksi, ihan niinkuin niillä olisi jotain tekemistä luonnonmkaisuuden kanssa. 🙂

    http://www.youtube.com/watch?v=RI-ORdjY9P4&feature=related

    http://unelmienakatemia.blogspot.fi/2012/10/aito-luonnonmukainen-ja-villi-paleo.html

  2. Mahtava kirjoitus, haluan myös lukea kirjasi. En tiennyt että Luomutuotannossa käytetään homeopatiaa, olen vähän ”järkyttynyt” tuosta tiedosta ja ehkä sen aiheuttavasta kärsimyksestä tai terveydenhuollon puutteesta. Suosin luomutuotteita kuten luomumaitoa ja munia. Lihaa en ole syönyt pariinkymmeneen vuoteen, mutta voisin sloittaa jos jonkinlainen hyvinvointimerkki olisi olemassa. Olin itsekkin sen puutetta usein miettinyt. Miten sellaisia kuten Fair Trade tai Joutsen merkkejä on aikoinaan saatu alkuun?

  3. Lainaus Elina Lappalaisen tekstistä: ”Kuvaava yksityiskohta opinnäytetyöstä lienee esimerkiksi ohje siitä, miten homepatiavalmisteita ei saisi säilyttää jääkaapissa, koska ”siitä aiheutuva elektromagneettinen kenttä voi vahingoittaa lääkeainetta”. Hm…”

    – Täytyy ihmetellä tuota Hm… – äänteen kirjoitetun muodon käyttöä. Mitä kirjailija haluaa sillä ilmentää? Onko se ylenkatsetta? Lainkaan puuttumatta kysessä olevaan opinnäytetyöhön, kysyn onko Elina Lappalaisella asiantuntemusta fytoterapian tai homeopatian käytöstä eläintiloilla? Tietääkö hän ko. hoitomuodoista yhtään mitään?

    Toinen lainaus: ”Homeopatian vahvan aseman taustalla luomusäännöissä on keski-eurooppalainen, erityisesti saksalainen perinne.”

    Onko saksalaisessa tai keski-eurooppalaisessa luomutuotanto-perinteessä jotain alempiarvoista suomalaiseen vastaavaan verrattuna? Onko homeopatia Elina Lappalaisen mielestä uskomushoitoa? Kannattaako yhden (todennäköisesti melko vähäisellä tietämyksellä varustetun henkilön) opinnäytetyön perusteella vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyseisestä hoitomuodosta?

  4. Ensi vuoden alusta tavanomaisen ja luomusian tilavaatimukset lähentyvät toisiaan, eikä voida enää puhua kovin suurista eroista.

    Tavanomainen tuotanto 2013 alkaen:
    Sian paino (kg) Lattiapinta-ala (m²/eläin)
    enintään 30 0,40
    yli 30 kg, mutta enintään 60 kg – 0,60 m²
    yli 60 kg, mutta enintään 110 kg- 0,90 m²
    yli 110 kg, mutta enintään 130 kg- 1,00 m²
    yli 130 kg – 1,20 m²

    Luomu:
    paino enintään 50 kg – 0,8 m²
    paino enintään 85 – 1,1 m²
    paino enintään 110 kg – 1,3 m²
    yli 110 kg- 1,5 m²

    Lisätietoa esim. täältä
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/121115_asetus_sikojen_suojelusta.html

    Sen lisäksi tulee miettiä kuinka paljon luomua voi markkinoida esim. sikojen kanssa sillä että eläimet pääsevät ulkoilemaan. Ulkoiluaika kun on noin rajattu, niin kaikki eläimet eivät pääse ulos kertaakaan elinaikanaan, jos syntyvät tiettynä aikana vuodesta.

  5. Hieno kirjoitus, kuten myös muut kirjoituksesi! Toivottavasti ne herättävät keskustelua ja Suomessakin voisi pian olla vapaan lihan ja kanan sertifikaatti. Tärkeintä on eläinten hyvinvointi, ei se, onko niille syötetty luomua vai ei.

  6. Kysymys kohtaan ”vasikat ovat saaneet puudutuksen sarven alkuja poltettaessa”. Jos puudutus hoidetaan homeopaattisilla toimenpiteillä, niin eihän sitä voi pitää luomuna / eläimen hyvinvointia edistävänä, vaan päinvastoin tehoa ei ole lainkaan. Mitä luomutiloilla käytetään puudutusaineena? Mistä voin tietää että ostamani luomutuote ei tue homeopatian kaltaista huuhaata? Hieman ahdistaa.

  7. Homeopatia on huuhaata, uskomushoitoa, pseudotiedettä, huijausta. Kuinka sitä voisi yksinkertaisimmin ilmaista.

    Ilmiö on kaikkien nykyisten tunnettujen luonnonlakien vastainen ja mahdollinen teho ihmisillä perustuu todennäköisesti placeboon.

    Homeopatian suositus hoitokeinoksi kenellekään on epäeettistä ja vaarallista.

  8. Luomuasetuksen mukaan vasikoiden nupoutuksen voi tehdä vain eläinlääkäri, joten vasikat on nupoutettu rauhoitettuna ja ihan oikeilla aineilla puudutettuina. Se onkin luomun parhaita sääntöjä.
    Suomessa Valion tietojen mukaan varsin harvat luomutilatkaan käyttävät homeopatiaa – luomuasetuksesta välittämättä siis. Mutta ei Suomessa ole homeopatian käytöä suosivaa kulttuuria, eikä tarjolla valmisteita tai sen ”osaajiakaan”. Mutta lääkitys ja homeopatia ovat tosiaan luomun kiistanalaisimpia kysymyksiä ja nakertavat luomun uskottavuutta.

  9. Jere Rauhamäelle, joka puhui viljan ja soijan syöttämisestä luomueläimille: luomulehmien ensisijainen ruoka on kesällä laidun = erilaisia nurmikasveja. Myös ruokinnassa painotetaan karkearehun eli laitumesta tehdyn rehun osuutta. Näin lehmän pötsin bakteerikanta voi hyvin ja tuottaa paljon proteiineja, jotka sitten lehmä sulattaa ruuansulatuksessaan ja muuttaa lihaksi ja maidoksi. Myös sioille ja lampaille syötetään karkearehua. Ja jos kanat pääsevät ulkoilemaan maapohjaiseen tarhaan ja niillä on ollenkaan luonnollisia vaistoja jäljellä, niin luultavasti ne täydentävät siellä ravintoaan eläinperäisellä proteiinilla (hyönteiset, madot yms.). Suomessa ei ole perinteisesti syötetty eläimille viljaa, vaan painotus on ollut laidunruokinnassa. Eri asia on sitten USAn supertiloilla, niillä elukoille tosiaan syötetään viljaa ja soijaa parhaan mahdollisen tuotoksen saamiseksi – ja rehun seassa rutiininomaisesti antibiootteja.

    Homeopatia tosiaan ei lienee Suomessa se paras hoitomuoto, koska täällä ei ole juurikaan osaamista kyseisellä alalla. Homeopatia kuuluu tosiaan tällä hetkellä vaihtoehtohoitoihin, joiden tehoa ei ole tieteellisesti pystytty todistamaan – vielä. Toisaalta, jos olisit muutama sata vuotta sitten ehdottanut, että vakavia tauteja vastaan voi saada immuniteetin ruiskuttamalla kehoon kyseistä bakteeria kuolleena/ heikennettynä/ hajotettuna, niin sinut olisi leimattu hulluksi. Ja juuri tällä laillahan rokotteet nykyään toimivat. Tai jos olisit kertonut samoihin aikoihin, että taudit, joihin kuoli tuolloin suurin osa ihmisistä, voidaan nitistää syömällä hometta, niin sinut olisi varmaan lukittu kellariin vaarallisena itsellesi ja yhteisölle. Ja niin me vain nykypäivänä napsimme antibiootteja ihan tyytyväisinä. Pitää muistaa, että tiede menee koko ajan eteenpäin ja tämän päivän uskomushoito voi olla huomenna todistettu tieteellisesti pitäväksi. Näin on käynyt esimerkiksi akupunktion kanssa, vielä muutama vuosi sitten sitä pidettiin hullujen hommana ja nyt sitä suosittelevat ihan vakavasti otettavat ja tieteeseen katsomuksensa perustavat lääkärit. Siksi ei kannata tuomita mitään liian jyrkästi. Ketalta haluaisinkin kysyä, miten homeopaattiset valmisteet sitten voivat vaikuttaa eläimiin, jos vaikutus on kokonaan placebovaikutusta? Ne tuskin olettavat, että lääke auttaa. Ja kuitenkin ihan tieteellisissä, vertailevissa tutkimuksissa on todettu, että homeopaattisilla valmisteilla on ihan OBJEKTIIVISESTI (= havaitsijasta riippumattomasti) havaittavia vaikutuksia eläimiin. Puhumattakaan niistä tuhansista lemmikinomistajista, jotka ovat saaneet lemmikilleen avun homeopaattisista valmisteista. Haluatko tosiaan leimata heidän kokemuksensa vääräksi ja nämä ihmiset hulluiksi? Ja en tässä nyt tarkoita, että nupoutuksessa pitäisi käyttää homeopaattisia valmisteita, ei, puudutteet ovat hieno koululääketieteen keksintö ja kipua pitää myös eläimillä lievittää, mutta homeopatialla voitaisiin hoitaa ja tukea erityyppisten sairauksien ja tulehdusten ja erityisesti kroonistuneiden ongelmien hoitoa, koska siinä pyritään tukemaan kehon omaa paranemisprosessia. Mutta ilman osaavia homeopaattisia hoitajia siihen on turha ryhtyä sokkona. Ja tavoitteenahan on aina niin terve eläin, ettei sitä tarvitse lääkitä 🙂

    Luomu on tosiaan tällä hetkellä ainut merkki, jolla taataan edes jonkinlainen parempi kohtelu eläimille. Toki rinnalla voisi olla myös joku ”vapaasti kasvatettu”-merkki, mutta luomussa pyritään paitsi eläinten niin myös ympäröivän maatilan ja maailman parempaan hyvinvointiin ja kestävään maankäyttöön käyttämällä lannoituksessa eläinten lantaa ja vuoroviljelemällä maata, jolloin se ei rasitu niin paljon ja köyhdy viljelyn myötä totaalisesti. Tällainen kilpaileva järjestelmä voisi romuttaa koko luomun tuotantoketjun, koska osa ostajista siirtyisi pois luomusta. Tällä sitten edistäisimme kemiallisten lannoitteiden käyttöä ja sitä myötä myös maaperän köyhtymistä ja ilmastonmuutosta, jonka myötä todennäköisesti jossain vaiheessa meidän kaikkien elinolosuhteet – niin eläinten kuin ihmistenkin – muuttuvat melko sietämättömiksi.

  10. Päivitysilmoitus: Ekologista vai egologista luomua lautasella? | Iida-Eveliinan terveys ja lifestyle -blogi

  11. Kiitos kirjoituksesta. Mitä tulee homeopatiaan, käytettäköön sitä lapsille, eläimille ym. kun tieteellistä näyttöä löytyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *