Antti Nylen on oikeassa – Mutta meillä oli syy tehdä toisin

Aamun Hesarissa Antti Nylenin kiinnostava analyysi Nakki lautasella -kirjastamme.
Arvio on juuri sellainen, kuin Nyleniltä odotinkin. Siis hyvä ja kriittinen analyysi, jossa Nylen osuu ns. arkaan paikkaan. Hän on nostanut esiin kirjan peruslähtökohdassa ongelman, joka on tietysti hyvin meillä tekijöilläkin tiedossa. Olen Nylenin kanssa samaa mieltä. Mutta se on vain yksi näkökulma.

Tiedän, että on jossakin määrin ongelmallista että emme kirjassa esitä eläimiä enempää yksilöinä, korosta niiden elämän ikävyyttä, kyseenalaista niiden kohtelun ja tappamisen oikeutusta ja esitä voimakkaampaa näkemystä. Nylen nostaa esiin sanan ”kiihkoton” kääntöpuolen eli sen että emme tuomitse tai osoittele. Hänelle se on ongelma ja ymmärrän näkökulman hyvin.

Mutta valitsimme toisin monesta syystä. Ensinnäkin on kaupalliset syyt, eli halusimme tehdä kirjan mahdollisimman laajalle kohderyhmälle. Kiihkottomuuden vastakohta eli kiihkoilu on omiaan vieraannuttamaan tavallista kuluttajaa. Jos olisimme valinneet tiukan linjan, olisimme todennäköisesti puhutelleet vain pientä, valmiiksi eläinten oikeuksista hyvin tietoista kohderyhmää.

Uskon, että maltillisemmalla linjalla voimme lopulta vaikuttaa enemmän, suurempaan joukkoon, edes hieman. Tästä syystä kirjan loppukohtauksessa on juuri sellaisia ongelmia, jotka Nylen nostaa esiin. Se oli todella vaikea kirjoitettava. Päädyimme mielestäni silti parhaaseen mahdolliseen kompromissiin tämä lähtökohta huomioiden. Halusimme jättää keskustelun ja johtopäätösten tekemisen perheille itselleen.

Uskon asioiden näyttämisen voimaan. Teollisen eläintuotannon ja lastenkirjojen perinteisen romantisoidun kuvaston välillä on valtava kuilu. Me näytämme ensimmäistä kertaa lastenkirjassa, miltä eläinten kasvattaminen elintarvikkeiksi oikeasti näyttää. Toivottavasti lisäämme lasten ja perheiden tietoa aiheesta ja sitä kautta herätämme ajatuksia ja keskustelua, toivottavasti tunteitakin.

Onko olemassa pelko siitä, että vain näyttämällä (ei alleviivaamalla) samalla normalisoimme nykytilaa? On toki. Kerromme miten asiat ovat ja joissakin perheissä toki kirjaa voidaan tulkita myös niin, että näytetyt eläinten tuotantotavat ovat oikein ja hyväksyttäviä. Mutta se on perheen oma valinta. Minä en hyväksy emakoiden pitämistä häkeissä, lihasikojen pitämistä betonisissa karsinoissa tai lehmien pitämistä parteen kytkettyinä. Mutta en halua tehdä sitä johtopäätöstä lukijan puolesta.

Emme tehneet pamflettia kasvissyöjäperheille. Teimme lastentietokirjan eläintuotannosta Suomessa.